Nevenimo et al (2007), McClatchey
et al (2006), Thomson et al (2006) ja
FDA (2005) mukaan Nangai -pähkinäpuita on viljelty Melanesian alueilla tuhansia
vuosia ja ne ovat erittäin tärkeänä perinteisenä ja jokapäiväisesenä ravintona
ja lääkkeenä Melanesian alueella 1, 3, 5, 15 ja silti EVIRAN (2013)
mukaan Nangai – pähkinä kuuluu uuselintarvikkeisiin, koska sillä ei ole ollut
kaupallista asemaa Euroopassa ennen vuotta 1997 6. Perustuuko Eviran
mukaan uuselintarvike status vuonna European Commission (2000) päätökseen,
jolloin ei annettu uuselintarvikelupaa Nangai – pähkinälle puutteellisten
selvitysten johdosta 14. Kuitenkin Codex Alimentarius Commission E
(2012) mukaan Nangai – pähkinöitä voidaan käyttää elintarvikkeena tuoreena ja
kuivattuna, mutta muiden osien käyttö elintarvikkeena on kielletty toistaiseksi
11. Vastaavasti Orwa et al (2009) ja PFS (2010) mukaan siitä voidaan
käyttää nuoret vihreät versot salaattina, hedelmät ja siemenet (Nangai –
pähkinä) 4, 10. Hermann (2009) mukaan uuselintarvikelaki vaikeuttaa
kehittyvien maiden perinteisten ravintokasvien vaihtokauppaa maailman
markkinoilla ja estää kehitysmaiden ruokatalouden kehittymistä negatiivisesti 7.
Nevenimo et al (2008) mukaan
paikalliset kuluttajat kuluttaisivat enemmän Nangai – pähkinöitä kaupoista,
mikäli paikalliset viljelijät tuottaisivat niitä enemmän 8. Vastaavasti Leakey et al (2008) ja Wallace
(2013) mukaan Nangai – pähkinäpuiden viljely yhdessä kaakao- ja kookospuiden
kanssa parantaa pientilallisten toimeentuloa 12, 13. Lisäksi Thomsom
AJ et al (2006) mukaan ne toimivat hyvinä tuulen rikkojina hedelmäviljelmillä 1.
FDA (2005) ja PFS (2010) mukaan
Nangai – pähkinät ovat merkittävä proteiinin (14 %) ja rasvan (75 %) lähde
paikallisessa ruokavaliossa ja niitä on kulutettu tuoreeltaan, kuivattuna tai
paahdettuina tai lisätty muihin ruokiin antamaan makua 3, 4. FDA
(2005) mukaan Nangai – pähkinät on jauhettu ja jauhetta on käytetty seremonian
ruoan aineosana ja perinteisissä juhlissa 3. FDA (2005) mukaan
luonnon kypsiä siemeniä voidaan käyttää imeväisikäisten maidon ainesosana 3.
FDA (2005) mukaan päivittäinen kulutus Nangai – pähkinöille olisi 70 g/vrk 3.
Djarkasi et al (2011) mukaan Nangai -pähkinöitä voidaan käyttää
funktionaalisena ruokana johtuen sen korkeasta antioksidantti aktiivisuudesta 2.
Elevitch (2006) ja Orwa et al
(2009) mukaan Nangai – pähkinäpuun kuorta käytetään perinteisenä lääkkeenä
rintakivun ja oksentelun hoitoon sekä nuoria lehtiä syyhyn ja ruokamyrkytyksen
(ciguatera) hoitoon 9, 10.
Nangai –pähkinä kuuluu
perinnekasveihin, joilla on pitkä käyttöhistoria ihmishistoriassa ravintona ja
lääkkeenä. Knudsena I et al (2008) mukaan yli 7000 kasvia käytetään
perinteisinä elintarvikkeina ympäri maailmaa ja Euroopassa noin 300 kasvia
perinteisinä ruokakasveina 16. Mielestäni perinnehistorian vuoksi Nangai -pähkinöillä ja sen muiden osien käytöllä ei pitäisi olla niin sanottua
uuselintarvikestatusta vaan uuselintarvikestatus poisteittaisiin Nangai - pähkinöiltä ja kaikilta muilta perinnekasveilta.
1. Thomsom AJ et al. 2006, Canarium
indicum var. indicum and Canarium harveyi (Canarium nut), Specific Profiles for
Pacific Island Agroforestry, http://www.agroforestry.net/tti/Canarium-canariumnut.pdf
2. Djarkasi GSS et al 2011, Analysis of
bioactive compound in Canarium nut ( Canarium indicum L), Tropical Plant
Curriculum Project, in cooperation with USAID – Texas A&M
University , http://seafast.ipb.ac.id/tpc-project/wp-content/uploads/2012/07/tpc-kenari.pdf
3. FDA 2005, Pre-market notification,
new dietary ingredient notification Canarium indicum oil, http://www.fda.gov/ohrms/dockets/dockets/95s0316/95s-0316-rpt0289-04-vol227.pdf
4. PSF Pardi Fact Sheet 2010, South
pacific Canarium poised to become more than just nuts, http://www.qaafi.uq.edu.au/content/Documents/pardi/Pardi_FS06_CNuts_ud270112.pdf
5. Nevenimo T et al 2007, Domestication
potential and marketing of Canarium indicum nuts in the Pacific: 1 A literature
review, Agroforestry Systems 69(2):117-134 http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10457-006-9024-7#
6.
EVIRA 2013, Uuselintarvikkeet, http://www.evira.fi/portal/31350
7. Hermann M 2009, The impact of the
European novel food regulation on trade and food innovation based on
traditional plant foods from countries, Food Policy 34(6):499-507, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306919209001079
8. Nevenimo T et al 2008, Domestication
potential and marketing of canarium indicum nuts in the pacific: Producer and
consumer surveys in papua new quinea (east new Britain ),
Forest , Trees and Livelihoods 18(3), http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14728028.2008.9752635
9. Elevitch CR 2006, Traditional Trees
of Pacific Islands, their culture, environment and use, Permanent Agriculture
Resources, page 217
10. Orwa et al 2009, Canarium Indicum,
Agroforestry Database 4.0, http://www.worldagroforestry.org/treedb2/AFTPDFS/Canarium_indicum.pdf
11. Codex Alimentarius Commission E
2012, Joint FAO/WHO food standards programme, FAO/WHO coordinating committee
for north America and the south west pacific, Discussion paper on the
development of standard for galip nut, ftp://ftp.fao.org/codex/meetings/CCNASWP/ccnaswp12/na12_14e.pdf
12. Leakey R et al 2008,
Characterization of tree to tree variation in morphological, nutritional and
medicinal properties of Canarium indicum nuts, Agroforestry Systems
73(1):77-87, http://link.springer.com/article/10.1007/s10457-007-9103-4#
13. Wallace H 2012, Domesticating the
rainforest: Commercial nuts from rainforest trees of Australia and South Pacific, Chronica Horticulturae 52(2), http://www.ihc2014.org/download/media/chronica_horticulturae/Domesticating%20the%20Rainforest.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti