Aasiassa riisi tunnetaan elämän
viljana, jolla on lääkinnällistä arvoa. Idätetyn riisin lääkinällinen arvo on
tunnustettu 2 800 vuotta ennen Kristuksen syntymää ja tunnetaan edelleen.
[Ahuja U et al 2008] Idättämättömien riisien kuten muiden viljojen jyvät voivat
johtaa heikkoon ravinteiden imeytymiseen. Epätäydellisesti sulamattomat
proteiinit voivat ärsyttää suolistoa johtaen tulehdukseen ja allergiseen reaktioon.
Idätetty riisi on helpommin sulavammassa muodossa [Patil SB et al 2011].
Ruskea riisi on loistava
mineraalien, kuten raudan, sinkin, mangaanin, seleenin ja magnesiumin lähde. Se
sisältää huomattavasti proteiinia, ravintokuitua, E-vitamiinia. B-vitamiineja,
tyydyttymättömiä rasvahappoja, γ-oryzanilia, γ-aminobutyyrihappoa (GABA), antioksidantteja,
fenoliyhdisteitä ja muita kasvikemikaaleja. [Patil SB et al 2011, Bulatao RM et
al 2012] Idätetystä riisistä on löydetty B12-vitamiinia [Faberová I et al
2004].
Idätetystä ruskeasta riisitä on
tulossa yksi suosituimmista iduista johtuen sen ravinnerikkaudesta, pehmeydestä
ja makeudesta verrattuna itämättömään riisiin. Ruskea riisi edellyttää 24
tunnin liotusta käynnistääkseen itämisreaktion. Idättäminen suunnattomasti
parantaa ravitsemuksellista laatua ruskealla riisillä. Iätetyssä riisissä on
kymmenen kertaa enemmän GABA:a, lähes neljä kertaa enemmän ravintokuitua,
E-vitamiinia, niasiinia ja lysiinia ja kolme kertaa enemmän thiamiinia,
pyridoksiinia ja magensiumia kuin jauhetussa riisissä ja siinä on enemmän
ferulahappoa (126%), kokonais ravinto kuitua (145%), liukoista kuitua (120 %)
ja liukenematonta kuitua (150 %) kuin itämättömässä ruskeassa riisissä. [Patil
SB et al 2011, Bulatao RM et al 2012]. Ruskean riisin GABA pitoisuus saadaan
parhaimmaksi, kun rusekaa riisiä liotetaan 30 ºC vedessä 3 h ja idättää 21 h.
Idätetty riisi parantaa immuunisysteemiä, alentaa verenpainetta, estää
syöpäsolujen kehitymistä ja käytetään masennuksen hoidossa [Patil SB et al 2011].
GABA muodostuu 0,01 – 0,1 mg grammaa kohden ja proteiinia 10,1 – 15,2 mg
grammaa kohden.
GABA imeytyy ihmisen suoliston epteelisoluissa [Thwaite DT et al 2000].
GABA tunnetaan rentouttaja, ahdistuksen vähentäjänä ja immuniteettia lisäävänä
[Abdou AM et al 2006].
Riisi liotetaan 35 – 40 ºC
vedessä 10 – 12 h, jonka jälkeen vesi vaihdetaan ja liotetaan edelleen 20-24 h
vaihtaen vesi 3 – 4 tunnin välein estääkseen fermentaation (voi syntyä
epämielyttävää hajua) ja ylläpitääkseen yhtenäisen vesilämpötilan. Kun riisin
idut ovat 0,5 – 1 mm pitkiä, ravinnepitoisuudet ovat korkeimmillaan.
Kuivaaminen ei vaikuta ravinnetasoihin. [Patil SB et al 2011].
Lähteet
Abdou AM et
al 2006, Relaxation and immunity enhancement effects of y-aminobutyric acid
(GABA) administration in humans, BioFactors 26(3):201-208, http://iospress.metapress.com/content/5fhxeck4pv5q2218/
Ahuja U et al
2008, Rice – A nutraceutical, Asian Agri-History 12(2):93-108, http://www.indiaenvironmentportal.org.in/files/Asian%20Agri-%20History.pdf
Bulatao RM et
al 2012, Phytochemical and functional properties of Philippine sprouted brown
rice (Oryza sativa L.) and its potential as base ingredient for functional
beverages, Philpp Agric Scientist 95(3):225-235
Faberová I et al 2004, Advances in Buckwheat
Research, Proceeding of the 9th international symposium on buckwheat, Congress Centre, University
of Agriculture, Prague - Suchdol
18-22 August 2004
Patil SB et al 2011, Germinated brow rice as a
value added rice product: a review, Journal of food Science and Technology
48(6):661-667, http://link.springer.com/article/10.1007/s13197-011-0232-4
Thwaite DT et
al 2000, Gamma-aminobutyric acid (GABA) transport across human intestinal
epithelial (caco-2) cell monolayers, British Journal of Pharmacology
129(3):457-464, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1038/sj.bjp.0703069/full
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti